Rahoitus Asukkaiden omarahoitusosuus minimissään noin 45’000 € + taloyhtiölaina
Ryhmärakennuttaminen on sitä, että ryhmä henkilöitä ryhtyy yhdessä rakennuttamaan taloa tarkoituksenaan hankkia itselle tai perheelleen asunto. Ryhmärakennuttamalla tuotetaan asukasläheisesti toteuttaen omakustannushinnoitteluun perustuvia asuntoja ja asumista.
Kyseessä ei ole uusi keksintö. Jo vuonna 1897 säädetyn ensimmäisen asunto-osakeyhtiölain oleellinen osa oli palvella ryhmärakennuttamisen mukaisia tarpeita. Merkittävä osa isompien kaupunkien keskustojen arvotaloista on aikanaan rakennettu ryhmärakennuttamisperiaatteella yhdistysten, sukujen ja ammattiliittojen toimesta. Ennen toista maailmansotaa ryhmärakennuttaminen oli Suomessa valtavirtaa ja vielä 1950 ja 60-lukujen vaihteessa jossakin määrin yleistä. Sen jälkeen asuntotuotannossa ja sen rahoittamisessa alettiin suosia gryndereitä, eli kaupallisia urakoitsijoita ja rakennuttajia.
Ryhmärakennuttamista säätelee erityinen ryhmärakennuttamislaki (190/2015). Lain säätämisen tarkoitus oli suojata ryhmärakennuttamishankkeeseen osallistuvia tavallisia kansalaisia sekä helpottaa hankkeiden toteuttamisen pullonkaulaksi osoittautunutta rakennusaikaisen rahoituksen järjestämistä. Laki tarjoaa suojaa hankkeeseen osallistujalle mm. säätelemällä hankkeiden markkinointia ja hankkeesta annettavia ennakkotietoja, rajoittamalla ennen rakentamista perittävän osallistumismaksun suuruutta ja käyttöä sekä määrittämällä ryhmärakennuttamiskonsultin velvollisuuksia, vastuita ja konsulttisopimuksen sisältöä.
Kerrostalon rakennuttamiseen tähtäävissä ryhmärakennuttamishankkeissa asukasryhmän jäsenet toimivat asunto-osakeyhtiön perustajaosakkaina ja asunto-osakeyhtiö toimii rakennushankkeen tilaajana. Ryhmärakennuttamalla asunnon hankkiva toimii siis hankkeessa yhtenä rakennuttajana. Tilanne poikkeaa selvästi asuntokaupasta, jossa ostajalla on asuntokauppalain takaamat asiakkaan oikeudet (kuluttajasuoja). Ryhmärakennuttamishankkeissa asukkaat ovat itse viime kädessä vastuussa hankkeen toteutumisesta. Jos hanke onnistuu suunnitellusti, säästyy tällä menettelyllä rahaa verrattuna hankittaessa vastaava asunto asuntokaupalla. Jos taas esimerkiksi budjetti ei pidä, ei ylitykselle ole muita maksajia kuin rakennuttajat itse.
Ryhmärakennuttamishanke voi olla konsulttivetoinen tai asukkaiden käynnistämä. Kummassakin tapauksessa kohteen tulevat asukkaat toimivat rakennuttajina ja ovat viime kädessä vastuussa hankkeen toteutumisesta.
Konsulttivetoisessa ryhmärakennuttamishankkeessa rakennuttajakonsultti esivalmistelee hankkeen ja kantaa tähän liittyvästä taloudellisesta riskistä. Kun asukasryhmä on koossa, niin tästä eteenpäin rakennuttajakonsultti vastaa sovittua palkkiota vastaan projektinjohdosta, suunnittelun ohjauksesta, hankkeen hallinnosta. Rakennuttajan vastuu kuitenkin säilyy konsulttivetoisissakin hankkeissa tulevilla asukkailla. Rakennuttajakonsultti on kuitenkin velvollinen pitämään tulevat asukkaat ajan tasalla hankkeeseen vaikuttavista teknisistä ja taloudellisista seikoista.
Asukkaiden toimiessa ryhmärakennuttamishankkeen käynnistäjänä säilyttää vaikutusvallan läpi hankkeen ja saavat taloudellisen hyödyn omalle työlle. Ryhmä on itse vastuussa järjestäytymisestä, hankkeen käynnistämisestä, taloudellisista järjestelyistä ja hankkeen erityispiirteet ymmärtävien ammattilaisten hankkimisesta. Käynnistyäkseen asukaslähtöiset hankkeet tarvitsee aktiivisia vastuunkantajia kokoamaan kiinnostuneita, luomaan yhteistä tahtoa ja selvittämään rakennushankkeen edellytyksiä. Tyypillisesti hanketta kehittävä ryhmä järjestäytyy alkuun yhdistykseksi.
Konsulttivetoinen ryhmärakennuttaminen on mukaan lähteville asukkaille helpompi, turvallisempi ja usein myös nopeampi tie asumaan kuin asukkaiden käynnistämänä, mutta vie hankkeeseen osallistuvilta asukkailta jonkin verran päätösvaltaa.
Kysy lisää ryhmärakennuttamisesta